Miltei viikko uudesta vuodesta takana! Täällä vuodenvaihde sujui hyvien ystävien kera Senaatintorin paukkuja seuraten ja Super Jannen keikkaa fiilistellen. Kerrankin onnistuneet kekkerit! Ajattelin itsekin kyhätä kokoon perinteisen pläjäyksen viime vuoden meiningeistä. Vuodessa 2013 oli paljon hyvää, mutta ainakaan alku ei vaikuttanut kovinkaan kummoiselta. Vuosi oli kiireinen ja lomat jäivät kokonaan välistä, joten kuukaudet maistuivat suurimmaksi osaksi pelkältä työnteolta. Toivottavasti vuosi 2014 poikisi edes viikonlopun mittaisen irtaantumisen Suomen ulkopuolelle, sillä se vaikuttaa henkiseen jaksamiseen huomattavasti näin arjen keskellä. Mutta nyt siihen koosteeseen! Otetaan se kahdessa etapissa, ettei tule ähky.
// Tammikuussa ahdisti. Kannoin harteillani taakkaa, jota en millään osannut puida sanoiksi. Kävin työhaastattelussa, mutta valinta ei osunut omalle kohdalleni – se jos mikä lannisti tunnelmiani entisestään. Nautin aurinkoisista pakkaspäivistä Töölönlahdella ja kuumasta kaakaosta pitkien kävelylenkkien jälkeen. Vietin 24-v. syntymäpäiviäni.
// Helmikuussa vierailimme Peetan kanssa Sipoossa taidenäyttely Gumbostrand Konst & Formissa ja nautimme antoisasta brunssitarjoilusta. Pääsin jälleen Timon kameran eteen keikistelemään. Autoin Peetaa muutossa repimällä vanhoja tapetteja seinästä.
// Huhtikuussa istahdin jälleen haastateltavaksi – ja tällä kertaa onnistuin! Fiilis oli katossa. Piristin itseäni uusilla pitsipöksyillä, kukilla ja sangrialla. Kevät oli yhtä tunteiden vuoristorataa ja rankin naismuistiin, mutta välillä on itkettävä pienet itkut pitkästä ilosta!
// Toukokuussa aloitimme rakentamaan Suomen ensimmäistä Granitia Mannerheimintien ja Bulevardin kulmaan ja loppu kuusta pidimme liikkeen avajaiset. Sain vihdoinkin sanottua asioita ääneen ja tehtyä tärkeitä päätöksiä – tunsin oloni helpottuneeksi. Nautimme kesän ensimmäisen piknikin Tähtitorninmäellä ja kohotimme lasin vapun kunniaksi. Kirmasin ilosta Töölönlahdella ja ihastelin heräilevää luontoa.
// Kesäkuussa menojalkaa vipatti. Juhlin kesällä sen minkä töiltäni kerkesin. Parhaimmat kekkerit löytyivät Kyläsaaresta, josta lähdettiin vasta kun aurinko tervehti korkealta yläilmoista. Juhannusta vietimme ystäväni kattoterassilla, josta oli upeat näköalat Helsingin ylle. Lounastaukoni nautin ulkosalla aina sään salliessa. Kyllä kesää on ikävä.
9
Ihania kuvia ja ihana postaus:)!!
kaunis kiitos :–*
Ihanat kuvat, jäin taas tuijottelemaan pitkäksi aikaa! 🙂
voi kiitos annika! :–) kamera jäi kyllä toisaalle viime vuonna, mutta puhelimella tuli räpsittyä sitten sitäkin enemmän!
Kesä <3 <3 Ainiin, mä en muistanu mainita tota Gumbostrandia.. Kiitos tapettiavusta! 🙂 Olis kiva nähä useemmin hei heyy
hihih anytime <3 kohta sä saat tulla auttaa mua sisustusavussa ;—) niin oiski, tehdään se!
Ihania kuvia ja kivoja juttuja! Tuli kauhea ikävä kesää ja kevään aurinkoa 🙁 Ihanaa tätä vuotta sulle Paju! Tykkään aina lukea sun juttuja, lupaan tänä vuonna parantaa taitoani kommenttien jättämisessä!
hihiiii henje<3 ihanaa vuotta myös sulle!! kiitos ihanasta kommentista :–*
semisöpiss puh kuori;)