Koska bloggaajan kuuluu raottaa elämästään vain hyvät puolet ja osoittaa kaiken olevan seesteistä ja kaikin puolin täydellistä, on tämäkin postaus luonnollisesti ajastettu. Todellisuudessa uusi teekuppini likoo täydessä tiskialtaassa, odottaen juojaansa puolen yön jälkeen päättyvästä iltavuorosta.
Eletään nyt kuitenkin hetki siinä kauniissa ajatuksessa, että luonnonmukainen ja sisustukseenkin niin sopiva tee hautuu hiljalleen kynttilänvalossa, Bon Iverin nyyhkyttäessä herkästi taustalla. Ah, tätä työvuorolistalle määrätyn kohtalon ivaa! Rauhallista ja teen lämmittämää keskiviikkoiltaa lapsikullat ♥