Eilen. ”Käyn heittämässä fillarin himaan kun pelkään että se pöllitään täältä stadista.”
Tänään. Juodessani aamukahvia sisäpihalla satuin vilkaisemaan paikkaa jonne uljaan ratsuni jätin viime yönä laiduntamaan. Taisi olla ruoho vihreämpää aidan toisella puolella? Terveisiä naapureille.
edit: ”Olin äsken niin kamalassa tilanteessa et meinas pissat tulla housuun ja paniikkikohtaus! Nuori jätkä kamapäissään sai rapun edessä kohtauksen, riisui itsensä alasti, ripulit valui takapuolesta ja juoksi pitkin parkkipaikkaa, kouristeli voimakkaasti ja lopulta hyppäs monta metriä katolta alas ja lähti juoksemaan Hämeentielle. Olin ainoa joka soitti hätäkeskukseen ja mut pantiin vahtimaan yksin että mitä se tekee… Olin niin paniikissa kun se juoksi mua päin välillä ja istu ja kouristeli maassa ja ulvoi… Mun sydän hakkaa vieläkin ja kädet tärisee… Poliisit nappas sit sen mukaansa. Rapun eteen jäi ripuliset vaatteet ja tyhjä pilleripurkki…” – ystäväni facebook päivitys kalliosta.
3
höh kui huono tuuri! life sucks and then you die.
tuurilla ja kalliolla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa :–DD vähän sama kuin olisin jättänyt juustoloukun hiirelle ja odottanut millon käy hassusti.
täältä löytyy kohtalontoveri sörnäisistä "rauhalliselta lapsiperhe-pihalta" <3
http://www.poliisi.fi/poliisi/helsinki/home.nsf/PFBD/E01D8A7BB843500DC225789B002D5559?opendocument pitäähän nyt sielunsiskolle jakaa tämä linkki, mutta varokkin jos huudat sitten jonkun mun nimeä kirkuvan unelma-pyörän ennen mua, sitten lähtee nimittäin kyllä vahinko kiertämään :–D