elämä hymyilee ja minä sitäkin leveämmin

Olen niiiiin pakahtua kaikesta hyvästä, etten viitsi edes pahoitella lähes tulkoon koko huhtikuun kestänyttä hiljaisuutta. Elämä hymyilee ja minä sitäkin leveämmin! Uusia ja jännittäviä asioita sen kuin tupsahtelee nenän eteen sellaista tahtia ettei perässä meinaa pysyä ja niistä seuraavana vuorossa on muutto Kallioon vanhoille tutuille kulmille! Olen niiiin innoissani, aaaaaaa!! Tottakai Töölöstä ja varsinkin tästä asunnosta lähteminen hieman harmittaa, mutta tällä hetkellä oma rauha houkuttelee niin paljon, ettei sen vuoksi jaksa surra – lisäksi uusi kotini on todella suloinen ja jos vain vuokranantajani sallii, aion tehdä siitä pienellä rahalla vieläkin suloisemman!

Vappukin meni railakkaasti, kuinkas muutenkaan. Astetta mielenkiintoisemman siitä teki vierailu paatilla (no siis, neljähyttisellä jahdilla…), jossa vappua juhlittiin keskellä kauneinta Helsinkiä. (Äitiä harmitti suunnattomasti, kun jahdin omistaja ei ollutkaan lähempänä omaa ikääni. Hah!)

Ja hyvä jutut sen kuin jatkuu! Tänään juoksemme muutaman heimolaisen kanssa syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi Kaivarin rannassa reippaan vitosen – juoksuvalmentajamme tosin suositteli että juoksen ennen tapahtumaa iisin tunnin, jotta saan vähän tuntumaa pian juostavalle puolikkaalle. Onneksi heimosta löytyi seuraa tällekin rupeamalle, mahtavaa! Ensimmäisen heimotreenin yhteydessä taivaalta satoi räntää (eipä se toisaalta meidän menoa haitannut), mutta nyt näyttäisi siltä että saamme nauttia aurinkoisesta sunnuntaista juoksupolulla. Kaikkea kaunista sinunkin päivääsi!