Kuumehoureiset terveiset syvältä sängyn pohjalta! Eilen töistä kotiin hoiperrellessani mittasin otsalohkoani jomottavan lämpötilan ja siellä kolmekasissahan se veteli. Eikun soitto lekuriin ja sairaslomalle! Saattaapi olla että lähes syksyä muistuttavalla heinäkuulla on ollut jotain tekemistä vilustumiseni kanssa. Muiden lääkitessä itseään inkiväärillä ja hunajalla, vetelee meikäläinen poskeensa pullaa ja suklaata. Toimii!
Hieman vilpoisen, heinäkuun viimeisen illan (buu!!) kunniaksi tulin muistelemaan kulunutta kesää, josta on totisesti löytynyt monen monta helteisen kaunista päivää. Fok_itin julkaiseman sarjakuvan jälkeen tunsin itseni hölmöksi ja päätin että valitusvirteni kaipaa rinnalleen hieman positiivisempaa vastinetta. Missäs muualla minä olen sitten peppuani kuluttanut kuin työpaikalla? No tanssilattialla tietysti!! Viimeisten kuukausien aikana on tullut krebailtua enemmän kuin miesmuisti sallii. Kesän parhaita kemuja vietettiin Kyläsaaressa, jossa juhlintaa jatkui auringonnousuun saakka.
Kosteiden iltojen vastapainoksi tulevat rauhalliset aamut hiljaisissa kahviloissa. Jos joku ei ole vielä käynyt Kalevankadulla sijaitsevassa Gran Delicatossa, suosittelen suurella sydämellä! Ne vastajauhetuista pavuista valmistetut kahvit ja tuoreet chiabattat, ai että! Gran Delicato henkii kreikkalaista tunnelmaa ruutulattioineen, pienine tauluineen ja katulyhtyineen. Kahvilassa myydään myös kahvia, jota on ihan vain erikoisen nimensä puolesta joskus maistettava, haha!
Kesällä olen ehtinyt myös syömään. Ja paljon. Skifferin mozarella-tomaatti liuska VS kotitekoinen vuohenjuusto-munakoiso pide!! Aaah. Hampurilaisiakin olen jonkin verran ehtinyt kumoamaan vatsalaukun pohjalle… Erityisesti Kitchin ja Torin vegeburgerit ovat olleet mieleen, mutta myös kodin puolella on taiottu herkullisia luonnoksia. Bataattiranskalaiset mä vaan sanon hei! Kuumehan tässä vaan nousee näitä suussa sulavia makuja muistellessa.
Olenhan minä toki niitä terveellisempiäkin herkkuja syönyt… Mansikka-aika taitaa olla kohta jo ohi ja pakkanen ammottaa edelleen tyhjyyttään. Mustikoita olisi saatava siis asap!! Eihän talven yli selviä millään ilman aimo annosta C-vitamiinia. Tekisi niin mieli laittaa rinkka selkään ja lähteä syksyllä Lappiin keräilemään monta kiloa luonnonantimia. Tai ehkä isi vois…
Näihin salaa kuvattuihin, ystävien makuuhuoneisiin on hyvä lopettaa. Kovin tunnelmallisia pesiä, vai mitä? Jatketaan tarinointia kuvien merkeissä elokuun puolella, vaikka kaikki minua Instagramissa seuraavat näkevätkin ne jo toistamiseen. Hyvää yötä kaikille!