Til København med Sylvia! Hej hej.
Nämä kissasisarukset ovat nimeltänsä Panii ja Bangko. Kun liitätte kryptisten nimien perään sanan kissa, saatte lopputulokseksi jotain hauskaa. Sain kunnian hoivata kolmen kuukauden ikäisiä maatiaisvauvoja kokonaisen viikonlopun. Nukuttiin päikkäreitä, leikittiin äiskän kasveilla (oops…), katsottiin misujen lempielokuva Kissojen valtakunta, söpöiltiin, halittiin ja rapsuteltiin. Tästä lähtien Paju-täti lupaa olla teijän vakiohoitsu! Miau. Follow me on Instagram ☞ pajunkissa.
Back in Toronto. Päivä ei ollut kovinkaan kuvauksellinen, sillä löysimme hipstereimmän ostoskadun evör. Siellä juoksimme käytännössä kaikki viimeiset kolme päivää, tai oikeastaan neljä, sillä virallisen lähtöpäivämme lento peruttiin ja siitäkös se ajatus sitten lähtikin… Jo taipaleen alkumetreillä vaivannut first world problem nimeltä tilaongelma ratkesi lopulta tyhjän matkalaukun hankinnalla. Halutaanko siellä nähdä erillistä postausta ei enää niin tyhjän-matkalaukun sisällöstä?
Kello näyttää 5:40. Neljän unettoman yötunnin jäljet näkyvät kasvoillani, mutta ei kauaa. Tartun pakkeleihin ja rupean sutimaan. Tällä hetkellä ihostani pitää huolta Biothermin Aquasource. Se on kesän olosuhteisiin sopivan raikas ja toimii etenkin väsyneen ilmeen piristämiseksi. Talvella ihoni kuivuu rusinaksi ja kaipaa siksi paksumpaa pelastajaa. Tuolloin luottotuotteenani toimii L’occitanen Shea Butter.
Harrastan välineurheilua lähes kaiken suhteen mistä olen kiinnostunut. Kaikki pitää olla niin vimpan päälle että. Typerää hifistelyä, tiedän. Tämä päähänpinttymä johdattaa minut myös niiden kauneustuotteiden ääreen, joihin minulla ei ole välttämättä edes varaa. Kyseenalaistan itsekin usein tuotteiden todellisen tehokkuuden ja huomaan maksaneeni 45 euron valokynästä puolet pelkkää merkkiveroa. Siksi yllätynkin positiivisesti edullisemmista löydöistä, kuten tällä hetkellä suosimastani L’oreal True Match meikkivoiteesta. Se tekee kasvoistani todella pehmeän ja silkkisen. Ainoastaan väri valikoitui kohdallani liian vaaleaksi. Muut meikkipohjaan käyttämäni tuotteet ovat M.A.C Select Foundation, YSL Touche Èclat valokynä ja M.A.C Studio Fix puuteri.
Poskipäät ovat söpöjä. Siksi haluankin korostaa niitä Body Shopin Shimmer Waves aurinkopuuterilla, joka toimii loistavasti myös yksittäisinä luomiväreinä. Punaisuutta korostan vielä Make Up Storen herkullisen värisellä Must Have poskipunalla.
Sen jälkeen vain piirtämään kulmat vinkkelix ja menox. Kyllä edellistä kuvaa katsoessa voi todeta, että harvalle sopisivat saimihoyerit. Rupistuneesta kulmakynästäni voi vielä päätellä tuotteen edustavan Make Up Storea, ja saman voi todeta myös käyttämästäni värittömästä kulmakarvageelistä. Lancômen Hypnôse Doll Eyes ripsiväriä käytän ainoastaan silloin, kun haluan korostaa jo valmiiksi epäaitoja ripsiäni, tai silloin kun yksi pidennys sojoittaa siellä ja toinen täällä. Lopuksi sipaisen kesäiset pusuhuuleni kuntoon Body Shopin pinkillä huulipunalla ja luomet Make Up Storen heleällä Vanillalla. Näin on hela paketti valmis kymmenessä minuutissa! Ja ei kun vähän nakkisämpylöitä myymään…
Olen luultavasti tehnyt oman henkilökohtaisen ennätyksen kuvankäsittelyohjelmien lataamisessa. Kuukauden ilmaisen kokeiluversion jälkeen on aika siirtyä seuraavaan. Photoshop CS5, Photoshop CS6, Photoshop Lightroom 4 (jota en osannut käyttää) ja Photoshop Elements 10. Vaihtoehtojen loputtua tuskastuin ja ostin yli 200 euroa maksavan opiskelijaversion, jota en jostain kumman syystä voinutkaan käyttää. Tämän episodin jälkeen lupasin itselleni, etten enää koskaan vie nettitilaustani loppuun asti, jos en ole siitä täysin varma.
Miksi sitten ylipäänsä tein niin? Vastauksen näette suoraan edessänne. Tiedän pystyväni paljon parempaan, mutta olen siinä suhteessa myös ehdoton. Pienenkin tekijän puuttuessa (tässä asiayhteydessä minulle tärkeän) en osaa nauttia blogini kirjoittamisesta ollenkaan. Toisaalta tiedän monien ongelmien korjaantuvan vain vähällä vaivalla, mutta niiden kertyessä teen usein kärpäsestä härkäsen.
En tavoittele täydellisyyttä, muiden hyväksyntää tai kasottain uusia lukijoita. Haluan pitää jatkossakin oman linjani ja jättää ulkopuolelle kaiken sen mistä en muissakaan blogeissa välitä. Tiedän kuitenkin että jotain on tehtävä, jotta innostuisin kuvaamisesta ja kirjoittamisesta uudelleen. Suhtaudun siihen toisinaan ehkä liiankin rankalla kädellä, mutta vain siksi koska blogin pitämisestä on tullut parin vuoden aikana paras tapa toteuttaa itseään. Jos elämässä on menossa välivaihe, jossa ei ole vielä tarkkaa päämäärää opiskelun tai työn suhteen, on hyvä olla jotain joka pitää sinut aktiivisena edes jollain tapaa. Oli harrastuksena sitten pianonsoitto, lentopallo tai blogin kirjoittaminen, on sen eteen myös tehtävä töitä. Haluan kuitenkin säilyttää ajatuksen harrastuksesta, sillä työnä siitä saattaisi muodostua liiankin väkinäistä.
Tiedostan hyvin faktat, jotka ovat olleet pielessä jo alusta alkaen, mutta joita en ole saanut vieläkään korjattua:
- Kirjoita useammin. Mutta kuinka usein? Kaksi kertaa kuukaudessa on liian vähän, kun taas kerran päivässä postaavat lukeutuvat joko kaupallisen blogin puolelle, tai jatkuvasti kamera kädessä kulkeviin.
- Hyvä suhde tekstin ja kuvien välillä. Pelkät kuvat menevät selaamiseksi, kun taas romaanimaisia (krhm…) tekstejä ei jaksa lukea kukaan. Ennen kirjoitin enemmän, mutta jostain syystä tekstiä ei ole enää tullut entiseen malliin, mikä kuvastaa hyvin mielenkiintoani omaa blogia kohtaan. Se on kuitenkin edelleen se vahvempi puoli itsessäni ja josta haluan myös tulevaisuudessa pitää kiinni.
- Kuvia kukista, kuvia ystävistä, kuvia kaikesta muusta paitsi sinusta itsestään. Syy sille miksi mm. omat matkakuvani ovat niin mielenkiintoista katseltavaa. Miksen sitten vain anna kameraa muiden kätösiin ja pyydä heitä ottamaan muutamaa kuvaa myös itsestäni? Miten tää niinku toimii? Miks täst kuvast tuli niin musta? Joo okei anna vaan mulle.
- Ideat. Niitä olen vailla. Asukuvia kaipaisin enemmän, vaikkei tyyliini kovin rohkea tai muista poikkeava olekaan. Toisaalta itselaukaisun avulla otettuja epäluonnollisia pönötyksiä ei kukaan jaksa katsella. Tässä kohdataan siis jälleen epäkohta numero kolme.
– Mitä kirjaa sä oikein kirjoitat siellä?
– Mä valitan mun blogista.
– Sä valitat sun blogista sun blogissa? Oot vähän hölmö.
No niin taidan olla. Mutta ennen kuin lopetan tämän monta tuntia kestäneen vuodatuksen, haluan kysyä vielä teiltä:
☺ Miksi luet tätä blogia? Mistä sinä pidät?
☹ Mikä mättää? Haluaisitko lisätä yllä olevan listan jatkoksi muitakin miinuspuolia?
☯ Onko sinulla blogini suhteen ehdotuksia? Otan niitä vastaan suurella sydämellä!
Lauantaiaamun suunnitelmiin kuului sateisen ilman vuoksi lykkäämämme paattikiertue putousten uumeniin. Vaikka sää näytti edelleen epävakaiselta, lohduttauduimme ajatuksella, että kastuisimme joka tapauksessa. Kiskoimme niskaan surullisen kuuluisat sadeviitat ja voilá. Hehkeä näky oli taattu – etenkin kiertueen loputtua. Auringon vihdoinkin osoittaessa sääliään meitä kohtaan, päätimme hypätä Sky Wheelin kyytiin katselemaan maisemia. Paju sulla on sama paita päällä niinku siinä lintsin maailmanpyörä-videossa. Hahaha, kappas.
Kyseinen perjantaipäivä piti pyhittää aurinkoisella veneretkellä, mutta toisin kävi. Well, we got the famous magical misty tour for free!
Nyt meni hermot ja sen kyllä huomaa. Kuka idari on päättänyt ettei iPhotolla voi muuttaa kuvan kokoa? Lisää nyt siinä sitten vähän kontrastia ja lataa kuva sen jälkeen jonnekin hemmetin free online picture resizeriin joka lataa ja lataa ja lataa. No, kun ei muu auta niin mennään nyt hetki näillä.
Toukokuun viimeisenä päivänä, torstaiaamuna, pakkasimme jo pursuavat matkatavaramme takaisin laukkuihin ja luovutimme ensimmäisen hotellimme avaimet respaan. Hyppäsimme Jeepin kyytiin ja lähdimme ajamaan kohti kuuluisia Niagaran putouksia. Olin kehittänyt päässäni mielikuvan kauniista luonnonmaisemasta, jossa ainoat äänet kantautuisivat valtavien vesimassojen syöksyessä jokeen. I wish. Saavuimme keskelle turistihelvettiä. Kokonainen katu oli täynnä toinen toistaan kovaäänisempiä huvipuistopelejä, joista saattoi voittaa mitä typerämpää krääsää. Miten olis vaikka kokonainen Serena itse putousten päälle? Go for it Human!
☼ Vielä on kynsiä jäljellä, vielä tulee kynsittömiä päiviä. ☼ Töölönlahden lenkkeilymaisemia. ☼ Thairavintola, jossa vierailen jo vähän liiankin usein. ☼ Ja minä tietty. / Follow me on Instagram ☞ pajunkissa.