Näinikkää sitä todellista päihteiden yötä vietettiin. Skedespede-kamppihengailu-alottelujen jälkeen suuntasimme kohti Tavastiaa. Noah Kin, Megaphone State ja Gracias vetivät jälleen kerran nappisuorituksen. Iltani haastattelujen osalta ei toki päättynyt vieläkään siihen, sillä keikan jälkeen nappasin vielä Gradea hihasta ja pistin tentattavan pallille istumaan.
Kuvakollaaseja tuutin täydeltä. Näihin kaikenkarvaisiin otuksiin ei voinut olla törmäämättä keskustassa Taiteiden yönä. Muiden fiilistellessä illan monipuolista ohjelmatarjontaa rennoin ottein kumoamalla kaksin käsin yhtä sun toista CnH2n+1OH-kaavan mukaan valmistettua nestepitoista ainetta, leikin minä jälleen kerran toimittajaa kynä toisessa ja lehtiö toisessa kädessä ympäriinsä pitkin poikin palloillen.
Koulukavereita ja kahvia. Kofeiinipitoisten juomien kulutus on lisääntynyt joukossamme huomattavasti viimeisten kahden viikon aikana. Aamukahvia, lounaskahvia, välipalakahvia, iltapäiväkahvia ja joskus jopa yökahvia. Viinan dokaamisen lisäksi me suomalaiset ryyppäämme kirkkaasti eniten mustaa myrkkyä koko maailmassa. 12 kiloa vuodessa per lärvi. Helsingin juhlaviikoilla päädyimme ryystämään tuota pahamaineista ainetta Kansallisteatterin autenttiseen ympäristöön. Käykee kahtomassa, oli oikein ihastuttava paikka.
On joka päivä. Koulussa kysyttiin kuinka moni meistä kirjoittaa omaa blogia. Viittasin tietysti. En tiedä paistoiko huono omatunto ja syyllisyydentunne naamataulustani niin hyvin lävitse, sillä kysymystä jatkettiin vielä lisäyksellä enemmän kuin kerran viikossa. Taisin siinä yskiä hihaani vastauksen kerran jos sitäkään.
Onkohan olemassa kaksoistutkintoa toimittaja-taikureiksi haluaville? Jakautuisin niin mielelläni moneen paikkaan yhtä aikaa. Yksi minä aamuluentoja varten ja toinen minä kirjottamaan yötä myöten, ja päivittäin tehtäväksi annettuja uutisjuttuja niinkin herkullisista aiheista kuin poliittinen lehdistötuki tai aikakauslehdistössä mainosmarkkinoiden kehitys 2000-luvulla. Kolmas minä raataisi vielä niska limassa sen vähäisenkin leivän pöytään.
Kun neljäs minä on saanut viimeinkin harvinaisuuksiin muodostuneen mahdollisuuden viettää ansaitsemaansa vapaa-aikaa, on se jaettava silloin vähintään yhtä moneen osaan taikurikeinoin kuin kloonattu versionikin. Ystäviä sinne, perhettä tuonne ja satunnaisia urheilusuorituksia… jonnekin muualle. Samaan soppaan sekoitan myös muutaman ihanan lukijan, jotka jatkuvasta mussutuksestani huolimatta jaksavat edelleen pitää lipun korkealla puoli tangossa. X.
Huomenna koulun puolelta luvassa ministeriövierailua, jossa haastattelemme harjoitusmielessä herra iso herroja mahdollisesta ydinvoimala räjähdyksestä. Pitäisi osata tärkeillä ja kysyä oikeanlaisia kysymyksiä ympäristöä ja kansaa uhkaavasta säteilyvaarasta… Vielä kaksi viikkoa sitten koulupäivämme sujui Suomenlinnassa toisiimme tutustuessa, sekä ihka ensimmäisen henkilöhaastattelumme parissa, jonka kaikki halukkaat pääsevät lukemaan täältä.
Vallilan Pengerkatu-verhot roikkuvat nyt nimikkokatunsa ikkunoissa. Me likes.
Kahden viimeisen päivän kontrasti. Kevään ensimmäiset t-paitakelit New Yorkissa. Lähtöpäivänä jälleen toppatakit päällä. Vilkutimme hyvästit Statue of Libertylle ja vannoin hiljaa mielessäni tulevani pian takaisin. Siis heti kun matkakassaan on kertynyt muutama kuparin värinen sentti ylimääräistä.
St. Patrick’s Day parade and Time Square by night. Viitisensataa heilahtanutta paraatikuvaa läpikäytynä skottiruuduista uniformuihin. Kävelivät niin vauhdilla ettei tarkentamaan kerennyt. Jenkkien omima Pyhän Patrikin päivä on todellisuudessa Skotlannista Irlannista (kiitos fiksumpien lukijoideni) lähtöisin. Meininki on kuulemani mukaan silti aivan yhtä pärähtänyt. Tunnelma kaduilla oli kuin meillä vappuaattona. Alaikäisiä kiljumassa oksennukset naamalla ja soittamassa kovaäänisiä torvia korvasi juuressa. Hektisen päivän vastakohtana ilta valojen ja äänien kaupungissa oli häkellyttävän kaunis.
Definitely. Viikon päästä takapihallani juhlitaan, eikä Kanye ole edes vielä päättänyt illan esiintymisasuaan. Onko määränpääsi 12-14.8 Suvilahti ja Flow Festival 2011? Meiksin ainakin on. Mitkä ovat viikonloppunne vetonaulat alkoholin ja ystävien lisäksi? Haluatteko kuulla omistani päiväjärjestyksessä? Kerron luultavasti joka tapauksessa.
5th Avenue. Olen aikeissa kaivaa ässän hihastani ja soittaa illalliskosijalleni isoon omenaan ja ottaa tarjouksen viimeinkin vastaan. Kaikki kortit on käytettävä, jotta pääsisin takaisin. Tiedän olevani synnynnäinen pieni nykkitär.
