Wasting my time, wasting my money.

Nyt menee kyllä hermot. Selvästikään sitä ei saa iloita liikaa jostain tulevasta, odottamisen arvoisesta asiasta (sen olen todennut valitettavasti hyvin monta kertaa), sillä helposti asiat menevätkin ihan päin prinkkalaa. Aina saa olla koputtamassa puuta. God damn it!

Lomani aloitus on sujunut hieman toisin kuin ajattelin. En suunnitellut esimerkiksi jääväni viikonloppuna sohvalle makaamaan ja potemaan flunssaani, en todellakaan. Ansaitsisin vähintään mitalin tästä sairauksien määrästä, mitä olen saanut kokea viimeisen puolen vuoden aikana. Eilen illalla (tai se oli jo kyllä yöllä 2am…) purin turhautuneisuuttani pitkään postaukseen, kun yks kaks juuri ennen viimeistä pistettä koko teksti katosi sanaakaan sanomatta taivaan tuuliin. Siinä vaiheessa ei hymyilyttänyt enää vähääkään.

Nyt oloni alkaa vähitellen olla jo paranemaan päin. (KOP KOP KOP!) Silti epäonnistuneet suunnitelmani harmittavat suuresti. Tarkoituksena oli mennä ensinnäkin juhlimaan kunnolla parhaimpien ystävieni kanssa, mutta oloni tykkäsi selvästi toista. Toiseksi olisin enemmän kuin mielelläni lähtenyt Helsingin Messukeskuksen viime viikonloppuna järjestämille (13-15.11) Muotimessuille, mutta sain itseni lähtökuntoon molempina päivinä vasta niin myöhään, ettei lipusta olisi ollut siinä vaiheessa enää järkeä maksaa, kun paikka olisi pitänyt ehtiä juosta läpi tunnissa. Lauantaina ohjelmistoon kuului vielä bodypaintingin SM kilpailut, jota niin kovin mielelläni olisin seurannut sivusta, kun pientä kiinnostusta sitäkin alaa kohtaan löytyy. Turha sitä on kuitenkin enää tässä vaiheessa voivotella. Mutta voivottelen silti.

Lauantai iltapäivällä ehdin näkemään kuitenkin ihaninta Mamsyani. Menimme höpöttelemään Strindbergin kahvilaan kermakaakaon ääreen lähinnä tapahtumista siltä ajalta, kun emme päässeet näkemään toisiamme. Olin kuitenkin sillä hetkellä valitettavasti flunssani takia hieman nuutunut (Mamsy joutui huomauttamaan siitä minulle muutamaan otteeseen), joten minusta ei silloin tainnut saada kovinkaan paljoa irti. Siinä siis yksi syy miksi nauttia vielä uudemman kerran ihanan ystäväni seurasta tämän loman aikana 🙂

Aina niin kaunis Sylvia!

Kivat noi mun tummat silmänaluset.

Samoin kuin kaksi edellistäkin päivää, myös sunnuntai kului sovituskopissa ähisten ja puhisten. Koska aiheet tähän postaukseen ovat puutteelliset, päätin kuvata viimeaikaisia ostoksiani hieman näytille. Toivottavasti loppulomani tulisi olemaan hiukan toimintarikkaampi… 😀

Ostoskassini sisältöä:

Zarasta hame, joka mukailee juuri oikean mallisesti vartaloani.
(you know my hips don’t lie…)

Suloinen pikkulaukku myöskin Zarasta.

Marjapuuron värinen kasaricollege H&M, joka oli kyllä pienoinen heräteostos 😀 Koru Gina Tricot.

Jackson takki, H&M.

Tupsutunika, JOY (Stockholm)

That’s all folks!